2002 Jyväskylän 10s Grafiikan Triennaalin luetteloon

Byadmin

2002 Jyväskylän 10s Grafiikan Triennaalin luetteloon

Anita Jensen
s. 1957 Helsinki

Kätketyn silmän salaisuudet/ Japanilainen peili

Kuvakieleni rakentuu voimakkaasti sisäisen maailmankuvani kautta. Käytän Japanilaisen kulttuurin eräitä ilmenemismuotoja itselleni peilinä, jonka avulla voin sekä tunnistaa, kyseenalaistaa ja uudelleen rakentaa omaa identiteettiäni, ja näin työskentelemällä voin yrittää muuttaa yksityiset ja henkilökohtaiset muistot , tunteet ja kokemukset julkisiksi ja yhteisiksi. Näin koitan tavoittaa toisen ihmisen.

Matkustamalla konkreettisesti ja henkisesti näiden kahden kulttuurin välillä, voin jatkuvasti tunnistaa psyykkisiä yhtäläisyyksiä ilmiselvien erilaisuuksien takaa. Samalla, matkalla olon hedelmällinen tila saa aikaan ”itsensä tunnistamisen” ja” uudelleen löytämisen” ilmapiirin, joka tuottaa runsaasti itselleni merkitykselliseltä tuntuvaa kuvastoa.

Yhdistämällä elementtejä kaukaisesta ja vieraasta ”toisesta” kulttuurista, hyvin läheisiin ja henkilökohtaisiin kuviin, on ollut mahdollista saada myös jatkuvasti uusia näkökulmia omaan työskentelyyn.

Luonnon ja kulttuurin välimaastossa

Luonnonilmiöiden ja ihmiselämän välisten yhteyksien tiedostaminen ja intuitiivisen ymmärryksen herättäminen luonnollisesta järjestyksestä , myös katsojassa, on yksi perimmäisistä kuvan tekemiseni päämääristä.
Siispä läntisten ja itäisten luontokäsityksen vertaaminen onkin kiinnostanut pitkään.

Kasvi- ja eläinkunta

Omissa kuvissani läntisen- ja itäisen luontosuhteen yhdistämisestä on esimerkkinä eläimet jotka perinteisesti lännessä on tulkittu viittaavan uniin ja alitajuntaan, vaistoihin ja vietteihin, mutta itäisissä kulttuureissa ne edustavat myös hedelmällisyyttä ja elämää antavia voimia.
Japanissa henkistä kasvua puolestaan on edustanut kasvit jotka kantavat ikiaikaista symboliikkaa itämisestä, versomisesta, juurtumisesta, kasvusta, kukkimisesta, hedelmöitymisestä, lakastumisesta, kuihtumisesta ja kuolemisesta; elämän kiertokulusta.

Äly ja tunne

Länsimainen ajattelu on dikotomisuudessaan pakonomaisesti yrittänyt todistaa myös älyn ja tunteen toisensa poissulkeviksi vastapooleiksi. Mutta koska tunteeseen pohjautuu lopulta ihmisen varsinaiset merkitykselliset valinnat, koitan myös työskentelyssäni kuljettaa rintarinnan hyvin voimakkaita tunteita ja tunnetiloja yhdessä älyllisen pohdiskelun kanssa. Exhibitionismia ja suoran tuskan purkamista koitan välttää.

Kasvot peilissä / Katseen voima/ Peittää ja paljastaa

Töissäni kasvojen edessä olevat, suoran katsekontaktin estävät jättiläis suuret kasvit, siemenet, kukat, koirien ruuaksi tarkoitetut sian korvat ja nahkan palat, muuttavat
peilistä näkyvät ihanteelliset roolihenkilöiden/filmitähtien kasvot groteskeiksi paljastaviksi naamioiksi joiden kauneuden ja näennäisen täydellisyyden ja helppouden takaa tuleekin esiin voimakas, jopa anarkistinen tunne ja filosofia, joka suhtautuu kriittisesti nykyisiin arvoihin. Luonto näyttää myös tuhoavan puolensa.
On siis kysymys vaikeudesta kohdata toinen ihminen ja samalla hänen kauttaan tunnistaa ja hyväksyä itsensä ja omat tunteensa ja sitä kautta tulla tietoiseksi ihmisenä olemisen kaikista puolista, myös kivusta, elämän rajallisuudesta ja katoavuudesta. Katseiden kohtaamisessa voi myös tapahtua uusien mahdollisuuksien aukeaminen, josta versoaa uusi elämän mahdollisuus ja usko elämän kannattelevaan voimaan.

Taidegrafiikan tekniikat apuvälineenä avaamassa tiedostamattoman ovia

Vuosien aikana olen koettanut löytää grafiikan alueelta itselleni sopivia työskentelytapoja ja tekniikoiden sovellutuksia, jotka antaisivat mahdollisuuden myös spontaanimmalle työskentelylle. Olen aikaisemmin löytänyt niitä mm. sokeriakvatintan parista. käyttäen sitä mm.”tahratestinomaisesti” laattoja valmistaen, ja siten omia valintojani testaten . 90-luvun puolivälistä alkaen olen käyttänyt samaan tarkoitukseen valokuvaa; intuitiiviseen kuvaamiseen ja runsaan kuvamateriaalin keräämiseen ja jatkotyöskentelyyn erilaisilla gravyyritekniikoilla. Olen työskennellyt myös isommassa koossa yhdistelmillä joissa olen valottanut kuvia valotusemulsiolla käsitellyille papereille ja jatkaen mm. maalaten. Taidegrafiikkaan yleensä liittyy paljon teknistä hallintaa, jonka kurissa pitämiseksi on siis keksittävä ratkaisuja, että se pysyisi palvelijana varsinaisten ideoiden toteuttamiseksi.
Runsaan kuva-aineiston keskellä, omia valintoja testaamalla, merkityksiä etsien, sattumalle ja spontaaniudelle tilaa antaen, koetan hahmottaa omaa ”alkukieltäni” joka tiedostamattomastani nousee, unien, analyysin ja taiteen tekemisen avulla.

Jyväskylän 10:s Grafiikan triennaali luetteloon teksti Anita Jensen 2002